Oi niitä aikoja kun ei ollut blogeista, twittereistä tai muista sosiaalisistamedioista tietoakaan. Mitä minäkin tekisin tällä hetkellä? Todennäköisesti manaisin parvekkeella jokaisen ohikulkevan ja hymyilevän ihmisen alimpaan helvettiin ja toivoisin, että heille kävisi monenlaisia ikäviä asioita. Kaikki tämä iloisuus ja positiivisuus kumpuaa hurjasta ajatuksesta lopettaa tupakointi sen kummempia ajattelematta ja tällä hetkellä on menossa kolmas päivä ilman nuita ihania syöpäkääryleitä. Eli siis tämän on tarkoitus toimia kanavana purkaa omia ajatuksia ja kaikkea ärtymystä sekä turhautumista mitä tämä tupakoimattomuus aiheuttaa seuraavien päivien ja viikkojen aikana.
Minun historia tupakan kanssa alkoi reilu kymmenen vuotta sitten. Juuri päästy iki-ihanaan teini-ikään jossa kaikki vanhemmat oli dorkia ja itse oltiin niin fiksuja. Tietenkin. Jotain kovisteluun liittyvää se tupakanpoltto on aina tuossa iässä, mutta se jää jo silloin niin vahvaksi osaksi jokapäiväistä elämää, että koko luopumisprosessi on jo ajatuksentasollakin vaikeaa. Ja näin kävi siis minullekkin. Junnuna opitut tavat pysyi tiukasti kiinni ja tupakka huulessa sitä surffailtiin niin lukiota, armeijaa kuin työelämääkin. Määrä ja laatu vaihteli pitkän aikaa ja monesti se oli sidoksissa siihen minkälaisia päiviä sitä tuli vietettyä. Työtilanteen, varsinkin ulkotiloissa saattoivat aiheuttaa sen että parhaimmillaan röökiä paloi 3-4 askia päivässä ja rauhallisempina päivinä se saattoi olla 3-4 savuketta päivässä. Keskiarvoksi jää noin yksi askia päivässä, ehkä.
Historiat sikseen ja avaamaan tätä tämän hetkistä omaa tilaa, niin henkisesti kuin fyysisesti. Tämä siis ei ole ensimmäinen kerta kun yritän lopettaa savustelun, mutta normaalisti se on jatkunu heti kun edellisen ryyppyreissun morkkis on mennyt ohi riittävästi. Joskus se on kestäny pari kuukautta, joskus pari päivää. Mutta siis ensimmäinen ja ehkä pisinpään vaikuttava oire joka oli odotettavissa on jo nostanut kivasti päätään: vitutus. Voi että osaa joka helvetin asia vituttaa ja kovasti. Pienikin takaisku niin töissä kuin vapaa-ajallakin saa veren välittömästi kiehumaan ja täysin olematon asia saattaa pilata koko päivän. Tuossa muutama päivä sitten pelasin videopeliä kaveria vastaan ja koska se ei luistanut niin itse peliohjain kokeili omaa luistavuuttaan betoniseinää vasten. Ja tietäähän sen mitenkä siinä käy. Tämä oli ensimmäinen kerta ikinä kun onnistun videopelistä vittuuntumaan nuinkin paljon, ja lopulta kun tajusin että hajotin sen vitun 60 euron ohjaimen niin koko loppuilta meni vieläkin isompaa vitutusta vietellessä. Työmaahan ja töihin liittyvää vitutusta en pysty edes avaamaan saati käsittelemään ilman että hakisin termarillisen kahvia ja pari eväsleipää, koska siinä tulisi menemään pitkään.
Minullekkin monta kertaa ollaan sanottu, että kuinka minä en voi haistaa mitään koska poltan tupakkaa. No nyt en sitten polta ja tätäkö sitä pitää sitten haistella ja maistella, oikeesti? Tosiaan ehkä yksi parhaimmista asioista lopettamisessa on hajujen ja makujen korostuminen, mutta kun se tuppaa vähän menemään niin että ne pahat korostuu eniten, ainakin näin aluksi. Toisinsanoen olen saanut haistella ja maistella aivan käsittämättömän hajusta paskaa viimeset 2-3 päivää. Asun kerrostalon neljännessä kerroksessa ja minusta kun tuntuu että minä haistan tuolla kadunvarrella hankien alla olevat koiranpaskatkin tällä hetkellä. Ja sitten se maku. Peset neljä kertaa päivässä hampaat, pureskelet koko ajan purkkaa ja siltikin suussa maistuu aivan uskomaton paska aivan koko ajan. Voisin kuvitella että jos joku kävis vartin välein paskomassa minun suuhun niin maku olisi jotain tämän tapaista mutta aika ninja se kyllä on jos tämä maku siitä siis johtuu.
Tässä nyt tällä kertaa pahimmat tunnon tuskat ja avautumiset. Mutta jos joku hurja meinasi lukea tämän ja vielä kommentoida niin hurrrjaaaa wuhuu. Kysykää jotain ja katsellaan saataisiinko tästä jonkinlainen kantaaottava kanava luotua. Tarkoituksena olisi lähteä purkamaan ajatuksia hyvinkin monesta asiasta jotka painavat mieltä näitten niksojen ohella. Keskustelu ja rakentava vittuilu on aina tervetullutta. Jotenka hei vaan persereijille!
lopettaminen, tupakka, vitutus
Merkinnät RSS-syötteenä